sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Sienimetsän kaunotar (kananpoikaa herkkutateilla ja parmankinkulla)





Marsala-viinillä maustettu broilerinrinta herkkutateilla, emmental-juustolla ja parmankinkulla on takuuvarma napakymppi yltäkylläisistä aromeista pitäville kananpojanystäville. Toteutus on simppeli. Rakenne täydellinen. Maku hurmaava. Mikä tärkeintä, olo ruokailun jälkeen on mitä parhain (kokeiltu on, sillä sattuman kaupalla on tullut nautittua kyseistä ruokalajia peräti neljästi muutaman viikon sisällä!). Käykäämme oitis käsiksi tähän oivalliseen reseptiin!



Sienimetsän kaunotar kahdelle

kaksi broilerin ohuehkoa rintafileetä
ripaus vehnäjauhoja
yksi salottisipuli tai tavallinen sipuli
oliiviöljyä
tilkkanen Marsala-viiniä (luulen että Madeira, portviini tms. käy myös hyvin. Brandy tai sherry paremman puutteessa ajanee myös asian)
10-15 g kuivattuja herkkutatteja 15 minuutin ajan liotettuina vedessä (yksi tuore sieni riittää)
2-4 siivua ilmakuivattua kinkkua
2-4 siivua emmental-juustoa
kanaliemikuutio
pippuria
silputtua tuoretta persiljaa

Hernelisuke kahdelle

kaksi kourallista hyviä pakasteherneitä (tuoreet ovat ilman muuta sitäkin parempia)
2-3 suikaletta ilmakuivattua kinkkua tai pekonia
puolikas pieni sipuli
tilkka valkoviiniä
pippuria
liemikuutio tai suolaa


Broilerinfileet kieritellään jauhoissa. Kuullotetaan salottisipulia oliiviöljyssä miedolla lämmöllä ja lisätään kananpojat pannulle kypsymään. Paistetaan ne molemmin puolin minuutin tai parin verran. Yleensä olen yrittänyt ruskistaa paistamani lihan kunnolla, eli korkealla liekillä. Tällä kertaa halusin kokeilla samaa miedolla lämmöllä ja täytyy sanoa, että kypsentäminen onnistui paremmin kuin koskaan aiemmin! Jos kuitenkin mielit käristää pinnan kuumalla pannulla, sipulit kannattaa ehkä siirtää syrjään, sillä ne kärähtävät helposti. Kun fileet on molemmin puolin kevyesti paistettu, pannulle lisätään liotetut sienet, sekä tilkka Marsala-viiniä. Viimeksimainittu on aromiltaan voimakkaan rusinainen tai kypsän luumuinen, alkoholipitoisuutensa noin 20% ja sen voi hyvinkin korvata jollakin vastaavalla viinillä.



Kun viini on menettänyt alkoholinsa parin minuutin aikana, lisätään kanoille mukillinen kuumaa kanalientä (pieni kulma liemikuutiosta on riittävästi kahdelle leikkeelle, sillä juusto ja kinkku ovat runsassuolaisia molemmat). Peitetään komeus kannella ja jätetään noin 10 minuutiksi hiljaa porisemaan. Kannattaa huolehtia siitä ettei kana pääse kuivumaan - lisää tarvittaessa nestettä - eli vettä. Pannulle syntyvä liemi on myös hyvää tarjoiltaessa.

Herneitä varten kuullotetaan pienen kattilan pohjalla suikaloitua sipulia, (jos käytät pekonia, lisää se nyt), lisätään herneet jäisinä ja kuullotetaan toinen tovi. Lisätään tilkka valkoviiniä ja annetaan alkoholin haihtua. Kaadetaan sekaan sopivasti kuumaa lientä ja peitetään kannella. Muutaman minuutin kuluttua herneet lienevät kypsiä - silloin ne maustetaan vielä pippurilla, suikaloiduilla parmankinkuilla ja mahdollisesti pöläyksellä silputtua persiljaa.


Kuvan broileri on kypsynyt kymmenen minuuttia kannen alla. Jauhetaan pippuria pintaan.


Broilereille levitetään siivu emmentalia, toinen parmankinkkua, nostetaan sienet koko komeuden päälle ja ripsaistaan persiljaa pintaan. Peitetään pannu kannella, muttei kuumenneta enää, vaan annetaan pelkästään juuston sulaa.


Nami hörskis! Herneet tarjoiltiin punasikurin kuppimaisista lehdistä. Lusikoi broiskujen päälle tilkka lientä aseteltuasi ne lautasille.


Herkkua on nautittu myös oliiviöljyssä paistettujen pitkien papujen ja porkkanatikkujen kera.


Oikein hyvää pääsiäistä!


Lemmikit on jo bongattu kukassaan!


Valentinon puistossa puutkin kukkivat...


...ja ankkalammessa kuhisee!


Kanoottikisat Po-joella


Junan ikkunasta tiirailtua Asti-Torino-akselilla


Villanova d'Asti


Torino


8 kommenttia:

  1. Teillä on kevät jo hyvässä mallissa:-)Sulla on kyllä hauskat nimet aina näille ruokalajeillesi;vaikka en syökään lihaa,näitä on kuitenkin kiva lukea.
    Iloista pääsiäistä!

    VastaaPoista
  2. Just tänään piti rehennellä noilla kevätkuvilla kun hytistiin alle 10 asteen vesisateessa.. hrr! :) Ajattelin että tämänhän voisi tehdä tofustakin (tai varmaan monesta muustakin), jättäen kinkut pois (ja juustot). Marsala ja sienet on vallattoman hyvä yhdistelmä!

    Tämän broiskun nimi oli perusteellisen mietinnän alla, sillä en ollut aivan varma sen oikeasta nimestä: olin vakuuttunut kuulleeni "pollo alla bellavista" eli "kauniin näkymän kana" (kauhea suomennos) mutta mieheni väittää sen olevan "pollo alla boscaiola" eli "metsämiehen kana". Kaunis+metsä=sienimetsän kaunotar! :D

    Iloista pääsiäistä sinullekin!

    VastaaPoista
  3. Olisin kanssasi samaa mieltà ruoan nimestà. Sienten kaunotar - herkkutatti - sen mielikuvan nosti. Toisaalta, eivàt kanat metsàssà juokse. En koskaan ole kokeillut sienen ja marsalan liittoa. Kauppaan siis, kunhan ovensa avaavat. Oletko kokeillut marsalaa muiden sienten kanssa? Tuleeko liitto vai ero? Mukavaa Pasquettaa!

    VastaaPoista
  4. Kokeilimme myös broilerinrintaa suppilovahveroilla ja pecorino-juustolla ja Marsalalla (taivaallista) sekä mustatorvisienikeittoa Marsalalla. Herkkusienten tai muidenkaan kanssa en ole kokeillut, mutta nämä kolme kokeilua menivät ihan nappiin mielestäni!

    Marsala maksaa täällä vähän ja on hirveän monipuolinen ruoanlaittoviini. Antaa täyteläisen ja jännittävän maun.

    Oikein hyvää Pasquettaa sullekin!

    VastaaPoista
  5. Resepti kuulostaa vähintään yhtä herkulliselta kuin nimikin, eli kokeiluun menee varmasti! Tykkään useissa ohjeissasi (pastareseptejä ehkä lukuunottamatta ;) myös siitä, että ne sopivat myös liikoja hiilihydraatteja vältteleville. Allekirjoittaneen tapauksessa ei niinkään laihdutus- tai terveyssyistä vaan enemmänkin tuosta ylläkin mainitsemastasi seikasta johtuen - syömisen jälkeen on täysi mutta kevyt ja onnellinen, ei ähky ja unettava olo :)

    VastaaPoista
  6. Statisti, olen kanssasi samaa mieltä! Mutta itse en ollut aiemmin asiaa ymmärtänyt, vasta täällä Italiassa. Syvään juurtuneet ruokailukäytännöt ovat ehkä maan ainoa toimiva asia! :) Yleensä pari kertaa viikossa syömme pastaa ja suosikki on spaghetti pitkään keitetyllä ja valkosipulilla, basilikalla ja suolalla maustetulla tomaattisoseella. Hiilariruoat ovat yleensä yksinkertaisia täällä - siitäpä syystä ei tule koskaan ähkyä. Pasta ja risotto vain maustetaan kevyesti jollakin - liha syödään erikseen.

    Kokeile ihmeessä, noilla aineksilla ei voi mennä pieleen! :)

    VastaaPoista
  7. hi.. just dropping by here... have a nice day! http://kantahanan.blogspot.com/

    VastaaPoista
  8. Hi... Looking ways to market your blog? try this: http://bit.ly/instantvisitors

    VastaaPoista