Lomalainen kotiin saapui ja kaulin kädestä kirjaksi vaihtui! Arki Saapasmaan kamaralla on koittanut jo hyvän aikaa sitten, aika vaan on aina kortilla, oli loma tai ei. Euroopan tällä laidalla kesä ei vaan ota hiipuakseen ja lämpötilat ovatkin sen mukaiset - päivästä toiseen. Onhan toki kesästä nautittava, kun sitä kerrankin piisaa, mutta että 35 astetta lähes yötä päivää..! Sateita odotellessa muistelen saunantuoksuista kesälomaani Suomessa, kummitädin mainion perunarieskareseptin sävyttämänä.
Kokeilin moisien lättysten leipomista ensimmäistä kertaa elämässäni ja täytyy myöntää, ettei urakka ollut lainkaan niin simppeli kuin miltä vaikutti. Tämän ohjeen mukaan taikinaan ei laiteta lainkaan kananmunaa eikä välttämättä myöskään ohrajauhoja - toisin kuin monet reseptit neuvovat. Taikinan pohjana toimii vanha perunamuusi, jota notkistetaan maidolla, maustetaan reiluhkosti suolalla ja kiinteytetään vehnäjauhoilla. On kuulemma tärkeää käyttää vanhoista potuista väännettyä muusia, jottei taikinasta tulisi turhan venyvää. Meidän taloudestamme sattui leipomishetkellä löytymään yllin kyllin uutta perunaa, joten päätin valmistaa muusin niistä. Virhe! Alla oleva kuva osoittaa neuvon varsin hyödylliseksi:
Kuva esittää "muusiani", joka minun oli valmistattava sauvasekoittimen apuun turvautuen.. plääh. Lopputulos oli kuin tapettiliisteriä, vaan päätin siitä huolimatta valmistaa lettuja koko 10 litran taikinamäärästä! Noudatin ohjetta niin tunnollisesti, että lisäsin muusiin reippaasti maitoa - vähempi olisi riittänyt, sillä taikinasta tuli aivan liian löysää. Johtui kai uusien perunoiden erilaisesta koostumuksesta. Periaatteessa taikinan olisi kai oltava taputeltavaa. Itse käytin apuna muovikauhaa, jolla levitin massan pitkin peltiä. Päälle ripottelin aimo kasan vehnäjauhoja, taputtelin käsillä ja pistelin haarukalla. Uuni on lämmitettävä kuumaksi, mutta leipurin mieltymysten ja uunin ominaisuuksien mukaan: kaikki lämpötilat 200 ja 300 asteen väliltä käyvät mainiosti, kokeilemalla se selviää! Lopputulos oli mahdottoman maukas liisteritaikinasta huolimatta, joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Rieskojen pyörittelyyn perehtyneet: neuvoja saa toki antaa! Alla kuvasarja rieskojen tehtailusta:
Voilá!
Sipaisu voita päälle ja ei kun nauttimaan, vaikka Pohjolan kaunista auringonlaskua ihaillen!
Tuota tekeekin mieli kokeiilla,ja hyvä tietää,että vaan vanhat potut käyvät.Oiskohan täällä vanhoja pottuja.....
VastaaPoistaLopputulos on varsin herkullinen, joten kannattaa toki kokeilla! Täällä Italiassa ei juuri muita pottuja löydykään, kuin vanhoja jauhoisia. Nyt vaan on niin valtavan kuuma, ettei tule pieneen mieleenkään laittaa uunia lämpenemään! Sama kai sullakin siellä Israelissa - ja pari astetta vielä päälle!?
VastaaPoistaKiinnostavaa, eipä ole tullut mieleenkään tehdä tuollaista. Muusia on vaikeaa tehdä vähän.
VastaaPoistaTuo yksi kuva näyttää ihan sieneltä :)