Marinadin liemi yhtä jänöä kohden käsittää 2dl valkoviiniä - tai ainakin sen verran, että loppakorva peittyy. Viinin voi korvata veden ja valkoviinietikan tai sitruunanmehun sekoituksella, mutta viinimarinadi on siitä hyvä, että siivilöidyn marinadin voi käyttää jänöjussin kokkaamiseen.
Kuusituntinen marinointi riittää takaamaan mureanmehevän lopputuloksen. Lihapalat nostellaan liemestä ja ne kuivataan talouspaperiin. Kuumennetaan oliiviöljyä ja pala voita pannulla, jossa lihat ruskistetaan.
Lihat maustetaan suolalla ja puolella siivilöidystä marinadista. Annetaan kypsyä hiljalleen kannen alla ja lisätään loppu liemi, kun edellinen alkaa olla haihtunut.
Pataan voi heittää myös tuoreita yrttejä niin halutessaan, sekä maustaa lihan vielä pippurilla. Kypsymisaika riippuu lihapalojen koosta - me keittelimme soppaa vajaan tunnin verran ja koostumus oli sopivan murea. Suuremmat palat voivat vaatia jopa 1,5 h kypsymisajan, mutta kannattaa testailla loppuvaiheessa vahinkojen välttämiseksi.
En osannut päättää, josko kanin kaverina maistuisi raikas salaatti (suosikkini on jämäkkä friseesalaatti, joka on oliiviöljyllä, balsamiviinietikalla ja suolalla maustettuna mehevän makuista, sekoitettuna yhteen vaikkapa porkkanalastujen, punasikurinlehtien, siivutetun fenkolin ja rucola-salaatin kanssa) vaiko aromikkaat ja täyteläiset...
...herkkusienet kerma-persiljakastikkeessa. Tottakai valmistimme molempia. Viimeksimainittu on nopea ja herkullinen lisäke liharuoalle, joka syntyy kuullottamalla silputtua sipulia rasvassa, lisäämällä joukkoon puhdistetut ja viipaloidut tuoreet herkkusienet, sekä hetken paistamisen jälkeen tilkan valkoviiniä. Kun neste on haihtunut, sienet maustetaan suolalla, pippurilla ja silputulla persiljalla, sekä aimo lurauksella kermaa - tosin maistuvat oikein hyviltä ilmankin. Jänis oli todella, todella hyvää ja suosittelen reseptiä lämmöllä!
Aterian päätteeksi sitä voipi vaikkapa ihailla tätä hemaisevaa parvekemaisemaa...
...tai puuta.
Herkullisen näköistä jänöä! Tämä pitää laittaa testiin, kunhan joku ampuisi jäniksen puolestani. :)
VastaaPoistaOli herkullista myös maultaan. Meidän kanimme oli appiukon hellin käsin kasvattamaa ja vähemmän hellin käsin nirhaamaa. Hän taitaapi naksauttaa niiltä niskat poikki, jos oikein muistan (puistatus).
VastaaPoistaTäällä pyörii päivittäin telkussa paikallinen Kokkisota, puolenpäivän aikaan, että kotirouvat voivat lounasta valmistellessaan sitä tuijotella. Noh, siellä on studion vakiojoukoissa sellainen gastronomian dinosaurus, Beppe Bigazzi nimeltään, joka viikko sitten oli selittänyt (suorassa lähetyksessä) kuinka maukasta on kissanliha, kun se oikein valmistetaan. Ohjelman juontaja painoi päänsä pöydän alle ja Beppe ei palannut studioon seuraavana päivänä. Hän kuitenkin kertoi kokemustensa perustuvan sodanjälkeiseen aikaan, jolloin maajussiperheensä kasvatti kaneja ja ties mitä, jotka oli kaikki myytävä pois raapiakseen kasaan tienestejä. Olihan perheenkin syötävä joskus lihaa ja kissahan oli myytäväksi vallan arvotonta.
Ollaanpas täällä tänään julkealla tuulella!
Mutta kai sitä jänöä marketeissakin myydään? Täällä ainakin, noin kympillä kilo.
Lihaa se kai kissakin on.. :) Enkä halua edes miettiä mitä kaikkia eläimiä Kiinassa syödään.
VastaaPoistaMulla on kyllä luottometsästäjä, jonka ampumia viattomia luontokappaleita maistelemme aina välillä. Lähikaupan tiskiltäkin jänöä tosiaan välillä saa, mutta se on ollut yli 20e kilo, mikä on kyllä musta jäniksestä ihan liikaa.
No on todellakin liikaa, 20 eurollahan pitäisi saada jo kilo vaikka mitä! Olen muuten minäkin vapaudessa kasvaneiden eläinten kannalla, mitä syömiseen tulee. Tosin meidän pupumme oli tarhan kasvatteja.. nyyh. Mutta ainakin se tarha sijaitsee luonnon keskellä (köyhä puolustelu).
VastaaPoistaTuli mieleen edellisen postauksen yhteydessä esittelemistäni kukosta ja kanasta (jotka äitini oli saanut vitsikkääksi synttärilahjaksi): kana on peräisin vapaan kanan munalasta, mutta eettisyys päättyykin siihen, sillä itse kana on jalostettu siten, ettei sillä ole enää tallella hautomisviettiä laisinkaan (hylkää siis kaikki munimansa munat) ja sama kana kananen on suunniteltu siten, että kuolla kupsahtaa noin 2 vuoden iässä, jolloin paras munantuotantokausi on päättynyt. Nice. Ainakin kyseinen yksilö viettää kaksi vuottaan melko mukavissa oloissa, herraseurassakin vielä!
Mutta mihin tämä maailma on menossa?