lauantai 17. lokakuuta 2009

Kaunottaren ja Kulkurin lihapullaspaghetti - ja vähän Kummisedän myös




Oi mikä yö - ja oi voi mitkä mätöt! Tuo italoamerikkalaisten tietääkseni ainakin kahteen elokuvahistorian helmeen ujuttama herkku valmistui ensimmäistä kertaa keittiössämme, erinomaisella menestyksellä myös! Maltoin kerrankin seurata tarkkaavaisesti reseptiä, joka on poimittu giallozafferanon sivuilta. Muokkasin tarinaa ainoastaan punaviinin verran, sekä vahingossa mukaan livahtaneen yhden ylimääräisen valkosipulinkynnen osalta, löyhkistä vaan. Rrrakastan valkosipulia! Ja tästä illasta lähtien jumaloin myös pehmoisia lihapullia, joita ei paisteta koviksi lainkaan: ne nakellaan raakoina tomaattikastikkeeseen porisemaan. Anelen polvillani, hyvät lukijat: tätä reseptiä on jokaisen herkkusuun kokeiltava ainakin kerran elämänsä aikana! Ja kasvissyöjille vaihtoehtoja on tarjolla pilvin pimein: jauhelihan voi korvata vaikka millä aina munakoisosta herneisiin! Kyseisellä aterialla osallistun kuukauden ruokahaasteeseen, jonka tällä erää järjestää blogi nimeltä Herkku & Koukku. Äänestys on käynnissä kuun loppuun asti TÄÄLLÄ, kyseiseltä sivulta löytyy koko joukko toinen toistaan herkullisempia leffaruokia - käy kurkkaamassa! Kulinaarimuruja-blogista sivun vasemmasta laidasta (scrollaa alaspäin) löytyy koko ruokahaastehistorian voittajalista!




Illallinen niin kokattiin kuin nautittiinkin Kaunottaren ja Kulkurin hengessä. Voisin lyödä vaikka vetoa, että lopputulos olisi kelvannut myös Tonylle ja Joelle. Samainen ruokalaji esiintyy ilmeisesti myös Kummisedässä, taikka ainakin trilogian jonkin osan käsikirjoituksessa? Lapsi ei vielä ole päässyt piirrettyjä pidemmälle, vanhemmat ja viisaammat voivat sitten oikaista. Kyseinen keskustelunpätkä joka tapauksessa innoitti lisäämään punaviiniä soosiin, sokerin tosin jätin sikseen, samoin kuin myös makkarat ja tomaattipyreen. Clemenza Mikeylle:

"Heh, come over here, kid, learn something. You never know, you might have to cook for 20 guys someday. You see, you start out with a little bit of oil. Then you fry some garlic. Then you throw in some tomatoes, tomato paste, you fry it; ya make sure it doesn't stick. You get it to a boil; you shove in all your sausage and your meatballs; heh…? And a little bit o' wine. An' a little bit o' sugar, and that's my trick." 


JÄRKYTTÄVÄN HYVÄT LIHAPULLAT JA TOMAATTISOOSI


Seuraavassa ainekset puolelle Little Italylle, itse puolitin määrän meille kahdelle ja puolet jäi vielä yli:

500g jauhelihaa
100g vanhaa maalaisleipää
50g parmesaania
50g pecorinoa
3 kananmunaa
muskottipähkinää
suolaa ja pippuria
kolme ruokalusikallista persiljasilppua
kolme valkosipulinkynttä
runsas kourallinen tuoretta basilikaa
oliiviöljyä reilu luraus
litra tomaattisosetta tai murskaa

Silppua yksi valkosipulinkynsi, möyhennä leivänkanttu vaikka tehosekoittimessa ja sekoita ne yhteen persiljan, juustoraasteiden, munien ja raastetun muskottipähkinän kera. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tarvittaessa vaikka korppujauhoja, jotta taikinasta tulisi riittävän kiinteää. "Pehmitetty muovailuvaha" voisi lähennellä sopivaa koostumusta:



Kun taikina on levännyt viileässä ainakin tunnin verran (maut tasoittuvat), voidaan leipominen aloittaa: Ota työpöydälle laakea lautanen ja kylmää vettä sisältävä kippo. Kasta kipossa kätöset aina pullanpyörittelyn lomassa, niin on helpompaa. Nostele pallot lautaselle:


Lihapullat odottelevat hetken aikaa, pannaanpa sitten soosi aluilleen...



Puolita kaksi valkosipulinkynttä ja kuullota niitä mahdollisimman laakealla pannulla tilkassa oliiviöljyä. Lisää sitten tomaattisoosi. Oma soosini oli "appiukon" kasvimaalla kasvanutta ja järkyttävän hyvää, upean väristäkin vielä. (Tähän anoppi kiljahtaisi: "Ei tomaattisoosi kasva kasvimaalla, sen olen keittänyt ja pullottanut MINÄ!"). Hyvää työtä, hyvää työtä. Jahka soosi kiehuu (sitä voi hieman vedellä laimentaa), nakellaan pannulle yksi kerrallaan varovasti lihapullat. Niitä ei saa keittää kylki kyljessä, muuten ovat vaarassa muhjaantua.


And a little bit o' wine.



Keitetään soosia puolisen tuntia, viisi minuuttia ennen pastan kypsymistä lisätään basilika kastikkeeseen, sitten spaghetti, joka al dentenä vipataan pannulle, sekoitetaan ja mätetään lautasille. Annostelun on tapahduttava periameriikkalaiseen (vai ehkä italialaiseen) tyyliin a la rekkamies! Silleen ettei pöydästä jaksa ylös nousta!


Jösses että oli herkullista, nälkä tässä katsellessa tekee paluutaan.


Romanttinen kattaus Kaunottaren ja Kulkurin malliin.



14 kommenttia:

  1. OI tämä oli ihana! Tuo pätkä Kaunotar ja Kulkuri-leffasta on mahtava klassikko ja tosi kivasti kirjoitettu tämä postaus:-) Mainitsit,että tämän voisi tehdä myös munakoisoista,pistetään muistiin....

    VastaaPoista
  2. Joo, munakoiso"liha"pullat on ihania! Tosin en tiedà, miten ne voidaan valmistaa ilman kananmunaa.. Ja voihan tàmàn falafel-pyòrykòillàkin valmistaa.

    VastaaPoista
  3. Blogisi on ehdottomasti kreatiivisen palkinnon arvoinen! Joten nappaa prenika (ja haaste) blogistani :)

    p.s. tuo edellinen kurpitsapastan ohje on tuli kuin tilauksesta, kurpitsoja on tarjolla vaikka minkä muotoisia, mutta tekee mieli jotakin muuta kuin keittoa. Oletko muuten koskaan käyttänyt spagettikurpitsaa?

    VastaaPoista
  4. Niin, ja toi Kummisetä-kohtaus on kerta kaikkiaan mainio! :D

    VastaaPoista
  5. Eih, te ehditte ensin! Mulla on tulossa ihan samaa haasteruokaa vasta huomenna, mutta snadisti erilaisella ohjeella. Inspiraation hakeminen samasta leffasta ei taida olla säännöissä kielletty?

    VastaaPoista
  6. Välispiikki, mä itseasiassa mietinkin voiko käydä näin, mutta mun mielestä ei mitään väliä vaikka olisi sama leffa tai vieläpä samaa ruokaa, jokainen tekee sen kuitenkin omalla tavallaan.

    Ja Sitruunainen, olen ihan samaa mieltä lihapullien paistamisesta, kun laittaa ne raakana kastikkeeseen ja antaa kypsyä siellä niin tuloksena on ihanan meheviä pulleroita!

    VastaaPoista
  7. Kiitos pinealle palkinnosta! Hiljattain kymmenesti tulikin jo tunnustettua, mutta seitsemän paljastusta lisää ei tunnu missään! Mulla onkin luurankoja kaapit täynnä. :) Mikä ihme on spaghettikurpitsa? Mulla on vielä jemmassa kurpitsakohokkaan ohje myös, tuli hiljattain moisia väkerrettyä. Lisäksi hyviä on kurpitsatäytteiset agnolotit tai raviolit (joita kävimme tänään syömässä anoppilassa ja ne olivat täysin ilman suolaa, yök!) täytteeseen on siis lisättävä huolella suolaa ja ovat tosi maukkaita! Ja helposti herkullisen alkupalan saa, kun levittää lehti/voitaikinan puoliskolle pannulla, mikrossa tai uunissa kevyesti pehmitettyjä kurpitsanpaloja, lisää reilun kerroksen provolone- tai muuta suolaista ja aromikasta juustoa päälle, sulkee kannen ja voitelee munalla. Leikataan siivuiksi ja nautitaan uunituoreena, vallan ihanaa!

    Välispiikki: Sattuman kauppaa, ei mahda mitään. Mullakin oli Kummisetä mielessä kun haasteruokaa suunnittelin, kunnes huomasin että kyseinen leffa oli jo houkutellut reseptejä peräti kaksin kappalein. Niin päädyin Kaunottareen ja Kulkuriin. Ja tottakai voidaan tehdä samat pöperöt! Voi tulla uusia ideoita itsellekin!

    Jytis: en ole ennen tehnytkään lihapullia tomaattikastikkeessa (yleensä ollaan syöty uunissa paistetut pullat salaatin kerana), vaikka täällä onkin aika suosittu ruokalaji. Tosin spaghetti syötäisiin ensin alkuruoaksi mieleisellään mausteella, jonka jälkeen pääruoaksi vasta lihapullat niukassa tomaattikastikkeessa joidenkin kasvisten kera. Täytyy sanoa, että syömisen jälkeen on jotenkin kevyempi olo, jos pastat/riisit/potut ja lihat nauttii toisistaan erillään. Tv. yks joka just tuhosi melkein kokonaisen parmankinkkupizzan, uhh,.

    VastaaPoista
  8. Ihana resepti!

    Minunkin blogissani sinulle on tunnustus ja haaste :)

    VastaaPoista
  9. Oi ihanaa, mahtava resepti! Ja hienosti kirjoitettu blogaus, mieli kulkee jo Kaunottaren ja Kulkurin tunnelmissa ja täydellisen lihapullaspagetin maku tuntuu suussa. Tätä reseptiä on pakko kokeilla.

    VastaaPoista
  10. No tattista vaan! Onpas nyt tunnustelijoita liikkeellä, mulla ei taida olla enää ketään jäljellä jota haastaa! Kiitos Mari!

    Laura: kokeile kokeile vaan, oli tosi hyvää! Myös ilman spaghettia vaikka keitettyjen ja vähän valkosipulin kanssa paistettujen leikkopapujen tai muiden kanssa voipi olla tosi hyvvöä!

    VastaaPoista
  11. Mä luin tämän jo aikaisemmin, mutten ehtinyt kommentoida. Itseltäni taitaa leffahaaste ajanpuutteen takia jäädä väliin, mutta muiden tekeleitä luen suurella mielenkiinnolla :) Tuo pullien paistaminen kastikkeessa raakana ei ole tullut mieleen - täytyy varmaan kokeilla sitä jossain vaiheessa!

    VastaaPoista
  12. Sääli, olisi ollut kiva nähdä myös sinun tai sisaresi leffaruoka! No eipä ole mullekaan tullut aiemmin mieleen, vasta erinäisiä reseptejä silmäillessä. Huudahdin "Kulkurillenikin" (sille sardellien Ritari Uljaalle) et oletkos kuullut moista, johon hän vastasi että kuinkas niitä tomaattikastikepullia muutenkaan paistais. Just, ihan selvä! :)

    VastaaPoista
  13. Piti vielä tulla hehkuttamaan, kokeilin spagettia eilen (http://laurantahti.blogspot.com/) ja voi taivas tuli hyvää! Kiitos Sitruunainen ihanasta ohjeesta ja muutenkin loistavasta blogista, näissä syksyn sateissa pala Italiaa tulee enemmän kun tarpeeseen ;)

    VastaaPoista
  14. Kommentoinkin jo aamulla unenpöppörössä blogiisi, mutta kiitos itsellesi, ja samalla kaikille muillekin tästä hauskasta pienestä blogistaniasta jossa on kiva arjen lomassa rentoutua, puuhastella ja toteuttaa hassuja ideoita. Jutskailla muiden kanssa, huomaamattaan pikkuisen myös avartaa maailmaa. Ja purkaa tietokoneen muistista ruokakuvia, joita sinne aina kertyy, koska ilman kameraa ei voi ruokailla! Siksi alunperin tän blogin laitoinkin alulle..!

    VastaaPoista