lauantai 3. lokakuuta 2009

Risotto kanssa Gorgonzolan, punasikurin ja Lagreinin. Vähän kuvia traffikista myös.





Yhtenä iltana kuluneella viikolla mies heitti essun kaulaansa ja valloitti hetkeksi takaisin jo aikaa sitten omimani paikan lieden ääressä. Hän minut alun perin tutustutti italokeittiön saloihin, kenties oveluuttaan, sillä innostuin touhusta niin, että nykyään minun tulee usein omittua kyökkitanner kuin itsestäänselvyytenä. Mikäs siipalle sen mukavampaa kuin saada lämmin ape parran alle, hyväntuulisen kokin padasta. Kokkaamisesta on tullut minulle tärkeä osa päivääni: saan luvan kanssa touhuta ja antaa aatosten lentää. Joskus pääsee unohtumaan, etten ehkä olekaan ainoa, joka mielellään soppakauhaa heiluttaa. Tämän risoton hörkittyäni tuumasin, että osia on sittenkin vaihdettava hieman aktiivisemmin - ruoka oli ihanaa!



Punasikuri tunnetaan Italiassa nimellä radicchio. Tämän risoton tavoin siinä maistuu eniten Koillis-Italian keittiö. Punasikuri tai punasalaatti on muuten myös ihanaa salaateissa, sekoitettuna vihreään salaattiin, rucolaan ja esimerkiksi ohueksi suikaloituun fenkoliin, kuorimaveitsellä suikaloituun porkkanaan, maissinjyviin, tomaatinlohkoihin ja tonnikalaan, maustettuina ripauksella suolaa, balsamiviinietikkaa ja oliiviöljyä. Nami! Mutta palatkaamme risottoon - ainekset kahdelle:

200-250 g risottoriisiä
1 punasikuri
pieni punasipuli
lasillinen punaviiniä (Lagrein on etelätirolilainen punkku)
0,5-1 litraa kasvislientä
mukavä klöntti Gorgonzola-sinihomejuustoa
tilkka oliiviöljyä
kukkuralusikallinen voita
laakerinlehti ja roseepippuria siipan versiossa, valinnainen





Kuullota kasarissa oliiviöljyssä silputtua sipulia ja punasikuria. Lisää hetken kuluttua riisi ja kuullota jonkin aikaa. Kaada viini sekaan ja nosta lämpötilaa. Sekoittele rivakasti ja lisäile kauhallinen kuumaa kasvislientä aina tarvittaessa, jatkaen keittelyä matalahkolla lämmöllä. Halutessaan mukaan voi laittaa laakerinlehdykän tai kaksi, sopi mielestäni hyvin. Kun riisi on kypsää, muttei vielä muhjua, ota kasari levyltä ja sekoita joukkoon homejuusto ja voi, sekä pippuria maun mukaan. Anna huilata kannen alla minuutin verran ja tarjoile. Tarjoa ruokajuomaksi samaa viiniä, jota käytit risoton valmistamiseen.




Buon appetito!




Loppukevennyksenä liikennetiedotus parvekenäkymän puitteissa:


Tanskan konsulaatin edustalla kärryt ovat vähän... epäjärjestyksessä. Allekirjoittaneen on ollut vaikeaa käsittää, miksi virkavalta ei ikinä puutu asiaan - ohi ajelee poliisia jos jonkinlaista, vaan miksi ne eivät sakota? Ekaksikin paikalliset sinivuokot on jaettu miljoonaan eri laitokseen, joista jokainen pitää huolen vain ja ainoastaan omista asioistaan. Metsäpoliisi, katupoliisi, valtionpoliisi, armeijan poliisi, rahapoliisi, santarmipoliisi, vankilapoliisi, lääninpoliisi, jnejne. Hätänumeroitakin on vaikka millä mitalla, ambulanssille, palomiehille, sekä tälle ja tolle poliisille omansa - kiva niitä sitten päivitellä hädän hetkellä. Parkkimaksujen puutteesta sakottavat kaupungin liikennelaitoksen smurffit. Eivät siis sakota autoja, joita ei ole parkkeerattu oikein ruutuun. Mutta kenen vastuulla tuo sekamelska sitten on? Polizia municipalen, eli kaupunkipoliisien, tottakai. Mikseivät ne sitten jumatsuka voi tehdä jotain? Sakkojen megalomaanisella tuotolla kustantaisi monelle sakottajalle työpaikan. Kysymykseeni hymähdellään, miten en voi tajuta? No vaalien takia, tietenkin! Jos kaupungin johto alkaisi ykskaks puuhata tehokkaampaa liikennevalvontaa, kuka niitä enää äänestäisi? Tämänhetkisestä järjestelystä kun hyötyvät kaikki.


Tuplariviä kerrakseen. Lukuunottamatta pinkillä korostettua autoa, kuvan kaikki muut kulkuneuvot pääsevät omin avuin loukosta pois.


Sama täällä


Vielä yksi maisemakuva Torinon povesta. Tuon kolossaalisen terveydenhoitoviraston tilalla oli vielä jokunen aika sitten puisto viemässä tuikitarpeellista tilaa aivan suotta. Onneksi keksivät ottaa tuikiturhan viheralueen hyötykäyttöön, tuoden modernia arkkitehtuuria muuten esihistorialliseen ja auttamattoman vanhanaikaiseen maisemaan. Torino kiittää seurastanne ja toivottaa rauhaisaa viikonloppua! Nauttikaa raikkaasta syksystä, värikkäistä vaahteranlehdistä, sytyttäkää paljon kynttilöitä, kääriytykää vilttiin ja uppoutukaa mieleisenne romaanin maailmaan!


2 kommenttia:

  1. Kuulostaapa hyvältä tuo risotto! Yleisestikö teillä parkkeerataan minne sattuu....Muuten,joudutteko maksamaan tuosta kaupunginpoliisista erikseen,onko heillä samat valtuudet kuin ns. tavallisella poliisilla? Täällä on jonkinlainen kaupunginpoliisisysteemi,jossa heillä ei ole ihan samoja valtuuksia,ja siitä maksetaan erikseen kaupunginverojen yhteydessä.Voi voi että ottivat puiston pois ja pystyttivät tuon rumiluksen tilalle..ei kivaa! Ihanaa sunnuntaita Torinoon!

    VastaaPoista
  2. Oli hyvää! *nuolee viiksiään*

    Juu todellakin parkkeerataan minne huvittaa. Johtuu siitä että autoja on aivan liikaa tilaan nähden. Ongelma ei ole välimatkat, ei myöskään julkiset kulkuneuvot (jotka palvelevat erinomaisesti) vaan yksinkertaisesti ihmisen itsekkyys. Auto on status symbol, ei sen enempää eikä vähempää: ne (me) harvat jotka ajavat fillarilla (ja joiden päivittäistä liikkumista häiritsee jatkuva ruuhka ja kaaos - jos joka auton tilalla kulkisi polkupyörä, liikenteestä voisi saada hyvinkin sujuvan) ovat totaalisia luusereita, joilla ei ole varaa omaan autoon. Jos kysyisin paikallisilta: "Etkö ajattele luontoa", hän siihen vastaisi "Miksi? Luontoko muka ajattelee minua?". On nimittäin kyseinen dialogi käyty jo moneen kertaan..

    Ei täällä oikein taida kukaan tietää, miten maksetut verot määräytyvät. Tai me ei ainakaan tiedetä. :) Tavallisiakin poliiseja on useita lajeja, jotka toimivat rinnakkain (Carabinieri ja valtionpoliisi), joihin verrattuna "kaupunkipoliiseilla" ei ole samoja valtuuksia täälläkään, voivat vain sakottaa.

    Osataanko teillä parkkeerata? Entä auton rooli, onko se mielestäsi teillä päin kulkuneuvo vai vaate? Mina ei jummarra miksei noita poliisilaitoksia voida yhdistää?

    VastaaPoista