Artisokalla ja pistaasilla täytettyä broilerinrintaa kirsikkatomaatti-artisokkakastikkeessa

Kevät tekee hiljaa tuloaan, vaikka viimeiset kolme päivää taivas on ollut hiirenharmaa ja tunnelma kaikkea muuta kuin keväinen. Mitäs pienistä (tiedän että Suomessakin on lunta vielä metrikaupalla) - vihdoin koitti viikonloppu ja artisokatkin olivat tänään tarjouksessa! Kymmenen kappaleen loota hyppäsi päivällä ostoskassiin reilulla kahdella eurolla - siitä voikin päätellä lähiaikoina tulossa olevan herkullisen artisokkapitoista postailua. Kasviksiin oli tietysti päästävä käymään käsiksi heti ostokset purettuamme ja käsillä olevista aineksista käärittiin kasaan maistuvia broiskurullia.

Ainekset kahdelle:

kaksi pulleaa broilerinrintaa

kolme artisokkaa

vähän sitruunamehua

pieni salottisipuli (tai valkosipulinkynsi)

suolaa tai liemikuutiota ja pippuria

lasillinen valkoviiniä

hyppysellinen pistaasipähkinöitä (ilmankin pärjää)

runsas hyppysellinen parmesaania tai grana padanoa raasteena

kourallinen kirsikkatomaatteja

oliiviöljyä

persiljaa tuoreena tai pakasteena

Artisokat puhdistetaan: kuoritaan kovia ulommaisia lehdyköitä, kunnes alta paljastuu hieman vaaleampia ja pehmeämpiä lehtiä. Leikataan muutama sentti latvoista pois, siten, ettei yhtään piikkiä jää jäljelle. Leikataan varsi melkein kokonaan pois, mutta pari senttiä voi jättää tyngäksi. Sitä voi vähän kuoria. Artisokka halkaistaan ja poistetaan mahdollisesti piiloon jääneet loputkin piikit. Sisimpien lehtien tyvessä näkyy pientä höytyväistä karvoitusta, jotka rapsitaan pois. Puhdistetut puoliskot pannaan viileään veteen, joka on maustettu sitruunamehulla - toimenpide joka ehkäisee artisokan tummumisen.

Kuullotetaan viipaloitua salottisipulia oliiviöljyssä ja lisätään pannulle sopiviksi viipaloidut artisokat. Parasta voisi olla pilkkoa ne neljäksi lohkoksi - itse innostuin hienontamaan niitä vähän liikaakin..! Lisätään tilkka valkoviiniä, puolisen desilitraa, jonka jälkeen maustetaan suolalla/liemikuutiolla ja pippurilla. Lisätään puolisen desiä vettä ja annetaan kypsyä kannen alla joitain minuutteja. Kuvassa yllä näkyy kypsät kasvikset. 

Broiskunrintoihin leikataan viilto (ne halkaistaan sämpylän tavoin, mutta siten että toiseen laitaan jätetään sarana), rinnat avataan kirjan kansien tavoin ja niille ladotaan osa juuri paistetuista artisokista, sekä raastettu juusto ja murskatut pistaasit. Ken on erityisen keväisellä tuulella, voi ripsaista sekaan piraran, pari sitruunaa - tai hedelmän kuorta. Liha rullataan piukaksi ja kiinnitetään puuvillanarulla tai cocktailtikuilla. 

Rinnat ruskistetaan oliiviöljyssä molemmin puolin, kastellaan lopulla valkoviinillä ja annetaan vielä pannun porista kuumana. Kun alkomahooli on haihtunut ilmaan, sekaan nakataan pari nokaretta liemikuutiosta (neljännes) ja hulautetaan puolisen lasillista vettä niskaan. Alennetaan lämpöä ja pannaan kansi päälle, kypsentäen vielä kymmenisen minuuttia tai vähän yli. Viimeisten minuuttien aikana lisätään lohkotut kirsikkatomaatit pataan. Kun kana vaikuttaa kypsältä, nostetaan kansi pois ja jos lientä on turhan paljon, annetaan sen tiivistyä hetken ajan (nostaen taas lämpöä). Maustetaan silputulla persiljalla. Lämmitetään artisokanlohkot joko erillään tai yhdessä broiskun kanssa pannulla ja annostellaan lautasille.

Päivän annos paitsi sopii vuodenaikaan kuin nakutettu, on myös maultaan mitä parhainta! Tällä tavoin kypsennettynä kananrinnasta tuli erityisen mehevää - olen joskus yrittänyt toteuttaa broilerirullia ilman riittävää määrää lientä (tai mahdollisesti ilman kasarin kantta - en edes muista enää) ja tuloksena on tietysti ollut natisevan kuiva kääryle. Enää en erehdy! (Kop kop..!).

Takuumurea täytetty mustekala & pistaasikuorrutetut perunapatukat

Näin se uusi vuosi lähtee käyntiin bloggausrintamalla, täpärästi vielä helmikuun puolella! Rohkaisevat kommentit ja uudet lukijat houkuttelivat liikkeelle laiskistuneen bloggaajan, joka yrittää hyvittää viimeaikaisen poissaolonsa tällä jymyreseptillä, jolla aloittelevakin kalakokki saa ihmeitä aikaan. Resepti on peräisin maanmainion Giallozafferanon sivuilta. Leikkiin lähdetään kalastamalla ostoskärryyn kahta ruokailijaa kohden:

iso (n. 200g mielellään puhdistettu) "kalmari"mustekala - tai mitä tahansa lonkeroeläimiä, pienempiäkin, mutta riittävän suuria, jotta ne voidaan täyttää 

valkosipulia

persiljaa

pari sardellifileetä

parmesaania raasteena

1 kananmuna

kalafondia tai osterikastiketta

valkoviiniä

korppujauhoja tai kuivahkoa maalaisleipää

suolaa ja pippuria

e.v. oliiviöljyä

hammastikkuja tai puuvillalankaa

Pelin kulku: leikataan mustekalalta lonkerot, jotka pilkotaan pieniksi paloiksi. Irrotetaan pää ruumiista ja heitetään se veks. Kalamyyjä tosin vannoi kaiken muun olevan syötävää, paitsi pikkuinen musta nokka, joka löytyy lonkeroiden keskipisteestä. Vaan kun ne silmät alkoivat tursuilla sormieni välissä, sanoin jotta hiiteen koko kuuppa! Mustekalamme oli jo valmiiksi halkaistu pituussuuntaan ja luut oli poistettu, joten minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin täyttää otus.

Täyte oli uskomattoman herkullista. Se valmistetaan ruskistamalla pannulla lonkerohakkelusta yhdessä litistetyn valkosipulinkynnen kera. Roiskaistaan joukkoon valkoviiniä ja pari sardellifileetä, joiden annetaan ikäänkuin sulaa. Ei keitetä lonkeroita liikaa, jottei niistä tule sitkeitä. Yhdistetään ne persiljan, parmesaanin ja kananmunan kanssa, lisäten joukkoon sen verran korppujauhoja, että seos hieman kiinteytyy. Maustetaan täyte suolalla ja pippurilla. Ahdetaan mustekalan sisään ja suljetaan. Muistetaan jättää kuitenkin "kasvunvaraa" sillä kypsentäessä täyte paisuu ja uhkaa muuten räjäyttää kalaparan. Yksi idea on pistellä reikiä eläimen kylkeen ennen paistoa.

Kuullotetaan keskilämmöllä runsaassa oliiviöljyssä valkosipulinkynttä tai kahta, sekä täytettyä mustekalaa, jota aika ajoin käännellään. Roiskitaan valkoviiniä pintaan, kun kala on hieman ottanut väriä. Lisätään myös kalafondia tai osterikastiketta (me käytimme runsain mitoin jälkimmäistä - suurin menestyksin) ja annetaan mustekalan kypsyä 10-15 minuutin ajan kannen alla. Keittoaika riippuu eläimen koosta - 15 cm pituiset kypsyvät max 10 minuutissa, mutta meidän 200 gramman kolossikalmarimme vaati ainakin varttitunnin, jos ei jopa 20 minuutin kypsentämisen. Lopputulos oli pehmeänmureaa, eikä lainkaan sitkeää. Ah! Kun viimeisiä minuutteja viedään, pöläytetään kaloille vielä hyppysellinen silputtua persiljaa. 

Perunapatukat syntyivät keittämällä 5 lapsen nyrkin kokoista perunaa ja kuivaamalla ne talouspaperiin, jotta ylimääräisen nesteen saisi poistettua. Potut muussataan vaikka haarukalla, maustetaan suolalla, yhdellä kananmunan keltuaisella, silputulla persiljalla, muskottipähkinällä, mustapippurilla, sekä aimo annoksella parmesaaniraastetta ja ainakin yhtä aimolla möllillä voita. Lopuksi massa kiinteytetään korppujauhoilla.

Otetaan uunipellin kokoinen pala leivinpaperia, jolle sirotellaan reilulla kädellä persiljasilppua, parmesaaniraastetta, korppujauhoja ja rouhittua pistaasipähkinää. Lätkitään silpun päälle perunamassaa, jota kieritellään leivinpaperilla, kunnes ne ovat sopivasti kuorrutettuja. Siirretään pötkylät uunipellille ja paistetaan 200 asteessa keskitasolla noin 15 minuutin ajan. Kovin kuivaksi ei kannata paahtaa, muuten ovat aika jankkia syötävää.

Osterikastike ja valkoviini synnyttävät upean kastikkeen mustekalalle.

Herne-täytteinen versio mustekalasta, nautittuna leikkopapujen kera.

Riikka ja Ossi kiekaisevat terveiset Suomesta, jossa tuli vietettyä harvinaisen luminen joulu.

Hännänhuippu lähettää terveisensä myös.

Via Po:n jouluvalot on ilman muuta pakko esitellä - olkoonkin vähän jälkikäteen.

Rullattu saltimbocca kera perunakaakun ja hernemoussen

Kuukauden ruokahaasteen aiheena on niinkin kutkuttava aines kuin alkoholi. Viime aikoina kyökissämme on valmistunut paljon makean täyteläisellä Marsala-viinillä maustettuja herkkuja ja niinpä päätin heittää kilpaan reseptin rullatuista vasikanfileistä, jotka kätkevät sisäänsä viipaleen parmankinkkua ja salvialehdykän. Pistaasipähkinöillä maustettu perunatorni ja basilikantuoksuinen hernemousse ovat täydelliset kumppanit näille kääryleille.

Leikataan siivutettu vasikanfilee sopivan kokoisiksi kaistaleiksi. Niille ripotellaan suolaa ja pippuria maun mukaan, jonka päälle asetellaan suikale ilmakuivattua kinkkua ja lehdykkä tuoretta salviaa. Viipale parmesaania ei myöskään ole pahitteeksi, ken pitää runsaammasta mausta.

Fileet rullataan, kiinnitetään cocktailtikulla tai keittiönarulla ja kieritellään kevyesti vehnäjauhoissa. 

Kääryleet ruskistetaan pannulla, jossa nokare voita ja luraus oliiviöljyä. Mikäli mielit kypsentää lihan hyvin mureaksi (eikä siis paistaa kevyesti nopeasti), niin tässä vaiheessa sekaan lisätään jo valmiiksi silputut porkkana, varsiselleri ja sipuli, sekä mahdollisesti oksa tuoretta rosmariinia. Sitten desillinen punaviiniä - tosin valkoviinikin käy eräiden lähteiden mukaan. Mikäli haluat kypsentää kääryleet nopeasti, siirry suoraan seuraavaan vaiheeseen:

Lurautetaan maun mukaan Marsalaa, sanoisin puolisen lasillista. Annetaan alkoholin haihtua. Jos kokkaat lyhyen kaavan mukaan, soppa on valmis tarjoiltavaksi. Muussa tapauksessa lisää pataan lasillinen kuumaa lientä (kasvis-, liha-, mitä vain) ja keittele hiljalleen kannen alla. Tarvittaessa lisää lientä. Erilaiset lopputulokset keittoajan mukaan löytyy alempaa.

Hernemousse oli ihanaa! Lurautin pienen kattilan pohjalle oliiviöljyä, palasen sipulia ja pari kourallista pakasteherneitä. Keitin niitä hetken, lurautin valkoviiniä sekaan, suolasin ja pippuroin. Soseutin sauvasekoittimella, lisäten sekaan tilkan ruokakermaa ja toisen lihalientä (vasikanrullapadasta) ja tilkan oliiviöljyäkin vielä. En siis osannut päättää, millä massaa notkistaa! Lopputulos joka tapauksessa oli "om-nom-nom". Siivilöin soseen ja lusikoin lautasille.

Perunatorni syntyi latomalla (öljyttyyn ja) leivinpaperilla kauttaaltaan vuorattuun vuokaan kerros ohuesti siivutettuja pottuja, joiden ylle parmesaanijuustoa raasteena, suolaa, pippuria, muskottipähkinää ja murskattuja pistaasipähkinöitä. Seuraavaksi taas kerros pottuja, jne, kunnes vuoka on täysi. Lopuksi vuokaan lurautetaan ruokakermaa ja se lykätään uuniin 175 asteen lämpöön, foliolla peitettynä. Valmis torttu jäähdytetään (seuraavaan päivään), sitten kylmänä kumotaan ja leikataan sopiviksi annospaloiksi, jotka nopeasti gratinoidaan uunissa. Alkuperäinen resepti (johon lisäsin pistaasin) löytyy Hartwallin sivuilta, katso siis tarkempi ohje täältä. Kaakun kumoaminen heidän ohjeellaan oli todella haastavaa, itse vuoraisin vuoan kauttaaltaan leivinpaperilla.

Lihakäärö puolen tunnin kypsentämisen jälkeen. 

Tässä otos reilun tunnin keittämisen jälkeen. Myönnetään, oli taas muutama rauta liikaa tulessa samaan aikaan ja liha kypsyi melko överisti yli, kuten kuvasta käy ilmi. Oli joka tapauksessa todella hyvää.

Tässä esimerkki vastaavista rullista, kun niitä paistetaan vain hetken verran.

Sama kuin yllä: muutaman minuutin paiston jälkeen. Näyttävät kuvassa epäilyttävän limaisilta, mutta se johtuu yksinomaan vaaleasta maa-artisokkakastikkeesta, jolla rullat ovat päässeet verhoutumaan.

Herkullista.

Olimme viikonloppuna Astissa, jonne oli avattu EATALY-gourmetkauppa, syntyjään torinolainen yritelmä. Ideana on tuoda esille korkealaatuista slow food -tavaraa, joka tulee taloon suoraan tuottajilta. Torinossa sijaitsevaan keskukseen kuuluu italialaisittain valtava myymälä, josta on löydettävissä kaikkea aina pastasta lihaan ja juustoista suklaaseen, kastikkeita sun muita unohtamatta. Toinen kerros esittelee viinejä hyllyt notkuen, alimmassa kerroksessa taas oluita. Juusto- ja leikkelehyllyjen välissä on useita kaartuvia baaritiskejä, joiden ympärille aseteltuihin tuoleihin voi istuutua, tilata mieleisensä annoksen, haluamansa viinilasillisen kera (riippuu, millä teematiskillä istut - sen mukaan tilattavissasi on juustolautanen, leikkelelautanen, kalaruoka, pasta, liharuoka, tai kasvis). 

Liike on käsittääkseni juuri avattu myös Milanoon. Idea on mielestäni oikein kiva ja näyttää olevan suosittu. Hinnoissa on tietysti hieman tavallista kulmakauppaa enemmän hiivaa, ottaen huomioon, että usein samoja tuotteita myydään myös paikallisten supermarkettien hyllyillä. Turistille kauppa on taivas, siinä mielessä että sen seinien sisälle on koottu valtava valikoima varmasti hyviä tuotteita. Suosittelen vierailemaan jos sattuu kohdalle, ainakin mukaan tarttuu koko kourallinen inspiraatiota!

Asti